Oi miten maanantaipäivä voikaan olla mukava :) Kotiin töistä tultuani oli keittiön pöydällä odottamassa aivan ihastuttava lammaskortti salaiseltani! Lampaat ovat hauskasti punaisten sateenvarjojen alla, ja et tiedä salaiseni miten tämä osui ja upposi ;D Meillä tosin on kelta-valkoraidallinen päivänvarjo lampailla sadesuojana (katoksen lisäksi), heh!

Kortissa oli kaunis runo:

Syksyn tulo

Rannikolla huojuu kaislat ruosteiset. Sade lakkaamatta metsiin putoo. Lukit puihin verkkojansa kutoo. Vainiolla viruu märät kynnökset. Pihamailla asuu synkkä autius. Koira haukahtelee kulkumiestä. Rattaan jäljet kiiluu kylätiestä. Kaukaa kuuluu korven huokaus. Pienet lamput tuikkaa tulta himmeää, unisina tupain ikkunoista. Hallan usva kohoo hiljaa soista. Tuuli veräjällä hymähtää. (Einari Vuorela).

Tästä tuli hyvä mieli, kiitos ystäväni :)